Alku vaiheet

Perustavassa kokouksessa oli läsnä 40 henkeä ja puheenjohtajana toimi silloinen Satakunnan partiopiirin johtaja, rovasti P O Erkko eli "Harmaa Kissa".

Aloite lippukunnan perustamiseen oli tullut nuoriso-ohjaaja Otto Syrjältä, joka oli kouluttanut ensimmäiset lippukuntaan siirtyvät vartionjohtajat. Lippukunnan johtajaksi tuli Martti "Körmy" Aapasuo

Koska vartionjohtaja tilanne oli hyvä, pääsi toiminta alkamaan heti täysipainoisesti ja lpk:n jäsenmäärä olikin vuoden 1959 lopussa jo 90

Käytännön partiotyö keskittyi lähinnä kolmeen paikkaan: keskikaupungin, Väinölän ja Pihlavan toimipisteisiin

Heti ensimmäisien toimintavuosien aikana suunnitteli Martti Wäkkärä (nyk. Aapasuo) lippukunnalle näyttävän lipun, jossa sinisellä pohjalla on kuvattuna hauen leukaluusta tehty viisikielinen kannel ja yläkulmassa Porin vaakuna. Uljas lippu on edelleenkin käytössä ja saa usein katselijoiden taholta osakseen ihailevaa huomiota paraateissa, yms. tilaisuuksissa.

Käännekohta

Kohti uutta nousua

1970-luvun lopulla lpk järjesti useita talvi- ja kesäleirejä Ilmolassa. Myös pirunkynsi (Ulvilan maastossa) oli monien pienimuotoisempien, mutta silti mieleenpainuvien vartioretkien kohde. Ja myös suoperäinen Rottajärvi (Noormarkku) kelohonkineen tarjosi monta elähdyttävää kokemusta vaellusten ja suunnistuskilpailujen tapahtumapaikkana niin kesällä kuin talvellakin.

Jatkuvaa kehittämistä

Myös kilpailutoimintaan on osallistuttu aktiivisesti ja mainittavimpia tuloksia ovat 3. sija piirin PT-kilpailujen harmaassa sarjassa vuonna 1982 ja piirinmestaruus Nakkilan PT-kisoissa harmaassa sarjassa vuonna 1983.

Eräs merkittävimpiä projekteja oli vuonna 1983 alkanut retkikämpän kunnostaminen. Lukemattomia talkootunteja tarvittiin ennen kuin 2.6.1985 kämppä pystyttiin siirtämään lopulliselle paikalleen Ahlaisten Uskjärven maastoon. Elokuun puolessa välissä pidettiin perustusten valutalkoot ja lauantaina 16.11.1985 klo. 18:00 oli historiallinen hetki kun valkoinen savu tuprusi savupiipusta merkkinä asuttavan kauden alkamisesta. Vanhempien väsymätön talkoohenki oli mahdollistanut tämänkin projektin toteutumisen. Valmistumisestaan saakka kämppä on ollut ahkerassa käytössä sudenpentu- ja vartioretkien kohteena.

Kansainväliseenkin toimintaan osallistuttu mm. vuonna 1983 OTSO-UKS-leirillä toimi Väinän Vartijat Bremerhavnilaisen partiojoukon isäntänä leirin ajan ja vuonna 1984 matkusti delegaatio VV:stä Bremerhaveniin kansainväliselle partioleirille

Vuonna 1984 alkoi monivuotinen "kirjeenvaihto" yhdistysrekisterin kanssa. Yhdistyksen säännöt monine korjauksineen tulivat hyväksytyiksi ja lippukunta rekisteröidyksi 11.6.1987. Tämä teki lippukunnasta oikeustoimi kelpoisen ja mahdollisti mm. kiinteän omaisuuden omistamisen ja hallinnan.

Suomen partiolaisten tunnuskomitea hyväksyi 6.6.1988 Väinän Vartijoille uuden huivimerkin jossa on valkoisen kolmion sisällä hauen leukaluinen kantele.

Joka kesä on pyritty järjestämään kesäleiri, lähinnä Uksjärvellä ja osallistuja määrä on ollut 40-50 henkilöä.

Talvisin lippukunta on käyttänyt hyväkseen kaupungin nuorisolautakunnan kurssi- ja leirikeskuksia Tammen tilaa ja Osalaa.

Vanhempien kuljetusapu ja omatoiminen varainhankinta on mahdollistanut leirimaksujen pitämisen kohtuullisina, joten mahdollisimman moni partiolainen voi osallistua yhteisiin tapahtumiin.

Vuosien myötä lippukunnassa on koulutettu kymmeniä vartion- ja laumanjohtajia sekä suoritettu lukuisia luokkamerkkejä. Henkinen ja aineellinen pääoma on kasvanut ja lippukunta on vakaalla pohjalla valmiina ottamaan vastaan tulevien vuosikymmenien haasteet.

Siinä oli lippukuntamme historia pähkinänkuoressa. Seuraavassa on samaiseen aiheeseen läheisesti liittyviä linkkejä:

• Satakunnan partiolaisten sivuilta voit seurata lippukuntamme jäsenmäärän kehitystä.
• Lippukuntamme 30-vuotisjuhlajulkaisu Väinän Vartijat vuodesta 1958