![]() ![]() | |||||||||||
![]() |
Mistä olemme tulleet ? | ||||||||||
![]() |
Mistä lippukuntamme on peräisin, lue eteenpäin niin saat
vastauksen, sillä seuraavaksi on luvassa lippukuntamme historia
pähkinänkuoressa. Alku vaiheet Vuonna 1958, lokakuun 15. päivänä klo. 19.30 pidettiin Väinölän seurakuntatalossa kokous, joka päätti yksimielisesti perustaa Poriin uuden partiolippukunnan, joka myöhemmin sai nimekseen Väinän Vartijat.Perustavassa
kokouksessa oli läsnä 40 henkeä ja puheenjohtajana toimi
silloinen Satakunnan partiopiirin johtaja, rovasti P O Erkko eli "Harmaa Kissa".
Käytännön partiotyö keskittyi lähinnä
kolmeen paikkaan: keskikaupungin, Väinölän ja Pihlavan toimipisteisiin Käännekohta Vaikka 60-luvun alku oli vilkasta partiotoimintaa, aika kääntyi partiolle epäsuosiolliseksi. Kiistat taustayhteisön kanssa ja uuden lippukunnan perustamispuuhat lamauttivat toiminnanVuosi 1965 muodosti eräänlaisen käännekohdan lpk:n historiassa. Silloin lpk:n ylin johto koki voimakasta johtaja pulaa ja toiminta laantui miltei kokonaan. Vuosilta 1966-73 ei löydy aikakirjoista mitään mainintaa Väinän Vartijoista. Ainoa tieto on, että Martti Aapasuo perusti Porin partiokarhut lippukunnan. Kohti uutta nousua Vuonna 1975 aloitti silloinen Teljän seurakunnan poikatyö ohjaaja Pertti Laakkonen lpk:n elvytystoimenpiteet ja sai toiminnan jatkumaan.Samana vuonna saatiin seurakunnalta toimitila Teljän kirkon alakerrasta sekä Väinölän kirkolta. Myös keskikaupungilla, Rautatienpuistokadulla oli toimipiste. 1970-luvun lopulla lpk järjesti useita talvi- ja kesäleirejä Ilmolassa. Myös pirunkynsi (Ulvilan maastossa) oli monien pienimuotoisempien, mutta silti mieleenpainuvien vartioretkien kohde. Ja myös suoperäinen Rottajärvi (Noormarkku) kelohonkineen tarjosi monta elähdyttävää kokemusta vaellusten ja suunnistuskilpailujen tapahtumapaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Jatkuvaa kehittämistä Maaliskuussa 1982 valittiin lippukunnan johtajaksi Martti Kataja. 1980-luku on ollut voimakkaan kehittämisen aikaa. Johtajakoulutukseen on panostettu voimakkaasti ja näin ollen saatu lippukuntaan toimiva organisaatioMyös kilpailutoimintaan on osallistuttu aktiivisesti ja mainittavimpia tuloksia ovat 3. sija piirin PT-kilpailujen harmaassa sarjassa vuonna 1982 ja piirinmestaruus Nakkilan PT-kisoissa harmaassa sarjassa vuonna 1983. Eräs merkittävimpiä projekteja oli vuonna 1983 alkanut retkikämpän kunnostaminen. Lukemattomia talkootunteja tarvittiin ennen kuin 2.6.1985 kämppä pystyttiin siirtämään lopulliselle paikalleen Ahlaisten Uskjärven maastoon. Elokuun puolessa välissä pidettiin perustusten valutalkoot ja lauantaina 16.11.1985 klo. 18:00 oli historiallinen hetki kun valkoinen savu tuprusi savupiipusta merkkinä asuttavan kauden alkamisesta. Vanhempien väsymätön talkoohenki oli mahdollistanut tämänkin projektin toteutumisen. Valmistumisestaan saakka kämppä on ollut ahkerassa käytössä sudenpentu- ja vartioretkien kohteena. Kansainväliseenkin toimintaan osallistuttu mm. vuonna 1983 OTSO-UKS-leirillä toimi Väinän Vartijat Bremerhavnilaisen partiojoukon isäntänä leirin ajan ja vuonna 1984 matkusti delegaatio VV:stä Bremerhaveniin kansainväliselle partioleirille Vuonna 1984 alkoi monivuotinen "kirjeenvaihto" yhdistysrekisterin kanssa. Yhdistyksen säännöt monine korjauksineen tulivat hyväksytyiksi ja lippukunta rekisteröidyksi 11.6.1987. Tämä teki lippukunnasta oikeustoimi kelpoisen ja mahdollisti mm. kiinteän omaisuuden omistamisen ja hallinnan. Suomen partiolaisten tunnuskomitea hyväksyi 6.6.1988 Väinän Vartijoille uuden huivimerkin jossa on valkoisen kolmion sisällä hauen leukaluinen kantele. Joka kesä on pyritty järjestämään kesäleiri, lähinnä Uksjärvellä ja osallistuja määrä on ollut 40-50 henkilöä. Talvisin lippukunta on käyttänyt hyväkseen kaupungin nuorisolautakunnan kurssi- ja leirikeskuksia Tammen tilaa ja Osalaa. Vanhempien kuljetusapu ja omatoiminen varainhankinta on mahdollistanut leirimaksujen pitämisen kohtuullisina, joten mahdollisimman moni partiolainen voi osallistua yhteisiin tapahtumiin. Vuosien myötä lippukunnassa on koulutettu kymmeniä vartion- ja laumanjohtajia sekä suoritettu lukuisia luokkamerkkejä. Henkinen ja aineellinen pääoma on kasvanut ja lippukunta on vakaalla pohjalla valmiina ottamaan vastaan tulevien vuosikymmenien haasteet. Siinä oli lippukuntamme historia pähkinänkuoressa. Seuraavassa on samaiseen aiheeseen läheisesti liittyviä linkkejä:
| ||||||||||
![]() | |||||||||||