LEIRINJOHTAJAN JÄLKIJORINAT:

Tätä kirjoitettaessa leiri on onnellisesti ohi ja leirinjohtajan hermosto ja aineenvaihdunta vähitellen palautumassa normaalille tasolle (mikä se sitten onkin).

Ilmat olivat suhteellisen otolliset leiri- ja retkeilytoiminnan harjoittamiseen jos ei oteta huomioon maanantaipäivän sade-ennätystä. Itikoitakin oli kerrankin tarpeeksi.

Isommilta haavereilta vältyttiin poislukien ne henkiset vammautumiset, jotka Hannukainen aiheutti melonta kavereilleen toteuttamalla itseään kanootissa ja osin vedessäkin.

Toisaalla tässä julkaisussa uutispalstalla esiintyvään havaintoon, että "ruoka parani heti kun Anssi saatiin keittiöltä pois" totean seuraavaa: allekirjoittanut ei missään vaiheessa tämän leirin aikana osallistunut ratkaisevasti yhdenkään ruokalajin valmistukseen, joten em. uutinen pohjautuu kulinaristisiin tosiasioihin perustumattomaan harha-aistimukseen.

Leirillä rakenneltiin paljon ja leirin päätavoite olikin, että jokainen oppisi edes hiukan käyttämään kirvestä, puukkoa, vasaraa ja sahaa ja ettei kukaan leirin loputtua lähtisi kotiin ainakaan täydellisenä "rähmäkäpälänä"

Leirin suunnittelu alkoi helmikuussa -95 ja se kesti kaikkine mallikappaleiden ja "rakennussarjojen" valmistuksineen toukokuun puoleen väliin. Yksi vaikeus suunnitelussa on keksiä mielekästä "näpertelemistä", jonka yksikkö kustannukset jäävät alhaisiksi koska kun yksikköhinta kerrotaan leiriläisten lukumäärällä, nousee kokonaissumma helposti suureksi. Tämän leirin kaikkien rakenteluiden ja askarteluiden yksikköhinnat jäivät alle seitsemän markan.

Kiitokset kaikille leiriläisille, vartionjohtajille ja muille johtajille, jotka olitte kanssani toteuttamassa ohjelmaa ja osaltanne vastaamassa leirin onnistumisesta. Ja kiitokset myös keittiöhenkilökunnalle ja kaikille vanhemmille, jotka olivat kuljettamassa lapsia leirille.

Morjens!

Anssi